22. maaliskuuta 2018

Jotain positiivista

Rakastan tota luonnonilmiötä jota Auringoksi kutsutaan. Se saa mut niin paljon pirteemmäks ja energisemmäks. Huomaa, kun on välillä aika harmaita päiviä, miten mieliala on myös yhtä harmaa.

Haluan tuoda tänne blogiin myös niitä positiivisia hetkiä, niitäkin mulla tietenkin on. Monesti tulee kirjoiteltua vain sillon kun on paha olla. Suurin osa päivistä mulla nykyään on oikeesti niitä hyviä päiviä!

Mua on mietityttänyt tosi paljon, mitä kaikkea voi kirjoittaa tälläin julkisesti. Aluksi ajattelin, etten todellakaan kerro että olin osastolla, mutta tuntui mahdottomalta kirjoittaa mitään, jos en sitä kerro. Kaikki pyöri - ainakin hieman aikaisemmin sen osaston ympärillä. Se vaikutti tosi paljon. En jaksa ainakaan hävetä oloani osastolla. Ei se mua hulluksi tee, että olin keräämässä voimia sairaalassa.

Mikä on saanut mut selviytymään kotona?
- Perhe
- Ystävät!!!!
- Kalenteri; mä olen suunnitellut mun päiviä etukäteen, kaikkea kivaa tekemistä.
- Tukihenkilö; tapaan häntä vähintään kerran viikossa. Me tehdään yhdessä kaikkea, jutellaan ihan kaikesta. Se rohkasee mua menemään kouluun silloinkin kun ei huvita ja auttaa mua pysymään kiinni tavallisessa elämässä.
- Terapia; käyn juttelemassa sairaanhoitajan kanssa kerran viikossa.
- Kova työ; mä olen osastolta saakka tehnyt kovaa ajatustyötä. Mun on pitänyt muuttaa mun ajatusmalleja tosi paljon. Mun on pitänyt muuttaa mun suhtautumista ahdistukseen ja ylipäätään mielenterveysongelmiin. Mun on pitänyt myös puoliksi väkisin yrittää ajatella positiivisemmin. Tällä työllä on ollut iso merkitys, etten tarvitse enää sairaalaa.
- Liikunta; kuntosali, jooga ja lenkkeily!
- Koulu; mulla on yksi kurssi vaan menossa, mutta sekin tuo jotain rytmiä viikkoon, ja pitää mut kiinni normaalissa arjessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti