26. huhtikuuta 2018

Osastolle - Kuulumisia

Mitä mulle kuuluu?

Niin sekavaa, etten osaa sanoa kovin lyhyesti. Joudun maanantaina takaisin osastolle. Se on joku intervallijakso, joka järjestetään varmistukseksi siitä, että mä pärjään. Mulla on tullut pientä alamäkeä, ja musta on hyvä, että mä nyt pääsen sinne. Haluaisin olla terveessä ympäristössä kotona, mutta joskus osastoa vain tarvitsee. Mun olo vaihtelee laidasta laitaan. Musta tuntuu, ettei kotona aina ymmärretä mua ja mun ongelmia. Se on tietenkin ihan fine, ei niillä ole kokemuksia tällaisesta, mistä ne voisi kaikkea tietää. En siis syytä ketään, mutta joskus mun ahdistus lisääntyy, kun koen tulleeni väärinymmärretyksi tms. Mä olen vähintään sata kertaa vahvempi, kuin talvella. Mun ajatusmaailma on muuttunut todella paljon, hyvään suuntaan! Tää kaikki paska on opettanut mua tosi paljon, mutta ei mun voimat oo enää niin vahvat kuin ennen mielenterveysongelmia.

Koulu on sujunut hyvin, se on musta jo suuri edistysaskel talveen!

En jotenkin osaa kirjoittaa muuta... Ajatukset on tosi sekaisin, mielipiteet kaikesta vaihtelee, on tapahtunut liikaa kai asioita. Kaipaan vaan tasaista, normaalimpaa elämää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti